1. Lapsiperheiden palvelupolut sujuviksi
Alkuvuodesta 2021 julkaistun tutkimuksen (International Investigation of Parental Burnout) mukaan suomalaisista vanhemmista liian suuri osa kokee uupumusta. Tämä koskee etenkin äitejä. Kaupungin tulee helpottaa vanhempien uupumusta sekä ehkäistä lasten tulevia ongelmia tarjoamalla sujuvia matalan kynnyksen palveluita. Perhekeskusmalli tuo palvelut saman katon alle fyysisesti lähemmäksi toisiaan, mutta samalla matka (perhe)palveluiden äärelle voi moninkertaistua. Esimerkiksi oma lähineuvolamme Laakson neuvola muuttaa loppuvuodesta Kampin perhekeskukseen, johon yhdistyvät myös Töölön ja Viiskulman neuvolat. Samaan Eteläiseen alueeseen kuuluva Lauttasaari saa pitää oman lähineuvolan ja terveyskeskuksen.
Vartin kaupunki välittää
Perhekeskusten asiointiaikoja ja -tapoja tulee kehittää niin, että ennaltaehkäisevien palveluiden käyttö on mahdollista yhdistää sujuvasti työssäkäyntiin ja perheiden arkeen. Julkisten liikenneyhteyksien matkojen kestot tulee ottaa huomioon perhekeskusten aukioloajoissa ja uusia suunniteltaessa. Vihreiden tavoittelemaan vartin kaupunkiin kuuluu se, että palveluiden tulee sijaita vartin kävely-, pyörä- tai joukkoliikennematkan päässä kodista. Joissain tapauksissa kotikäynnit voisivat helpottaa arkea enemmän kuin matkustaminen julkisilla perhekeskukseen asioimaan. Uusista perhe- ja hyvinvointikeskuksista päätettäessä tulee kuulla asukkaita, erityisesti niitä, jotka asioivat näissä eniten, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa.
Palveluiden tulee olla aidosti käyttäjälähtöisiä eli niistä tulee kerätä palautetta säännöllisesti ja niistä tulee viestiä perheiden tarpeet edellä. Tarvitsen apua -nappi ja Perheentuki-sivusto ovat esimerkkejä oikeansuuntaisesta toiminnasta. Ei ole mielekästä joutua etsimään useamman palvelun yhteystietoja, oikeaa soittoaikaa ja yhteyshenkilöä. Kaupunkilaisen ei tarvitse tietää, missä suurpiirien rajat menevät ja minkä toimialan alla hänen tarvitsemansa palvelu on.
2. Kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksiin ja osallisuuteen satsattava
Helsingissä kaupunkilaiselle on tarjolla useita tapoja vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon ja antaa palautetta. Kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä nykyisestä ja olemassaolevista tavoista on viestittävä aktiivisesti ja suunnitellusti usealla eri kielellä. Kerrokantasi.fi ja osallistuva budjetointi ovat hyviä esimerkkejä kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksista, mutta nekään eivät vielä tavoita kaikkia kaupunkilaisia. Lapset ja nuoret on otettava aktiivisesti mukaan heitä koskevan päätöksenteon suunnitteluun, esimerkiksi uusia päiväkoti- ja koulurakennuksia suunniteltaessa.
Kaupunkilaisia ja käyttäjiä kuunneltava paremmin
Erilaiset kaupunkilaisten kuulemistilaisuudet esimerkiksi kaavoitukseen liittyen järjestetään lähtökohtaisesti virka-aikaan, jolloin työikäiset eivät välttämättä pääse osallistumaan. Itselleni perheellisenä myös arki-illat ovat hankala ajankohta. Asukkaiden osallisuuden kehittämiseksi tuleekin kehittää paitsi uusia, myös tarkastella nykyisiä keinoja uusin silmin: ketkä osallistuvat, keiden edustus puuttuu kokonaan? Onko viesti asukastilaisuuksista tavoittanut kiinnostuneet oikeita kanavia pitkin? Onko viestitty riittävästi muilla kuin kotimaisilla kielillä?
Ylipäänsä kaupungissa pitää pyrkiä siihen, että palveluiden käyttäjäryhmät otetaan mukaan suunnitteluun ja heiltä kysytään aktiivisesti palautetta – ja nämä palautteet otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä. Kaupunkilaisilla tulee olla paitsi mahdollisuus vaikuttaa, myös tunne, että heidän palautteensa ja toiveensa otetaan aidosti huomioon.
3. Kaupungin iloja kaikille!
Olen muuttanut Helsinkiin vuonna 2011 asuttuani sitä ennen Espoossa. Helsingissä on paljon erilaisia virkistyspaikkoja ja harrastuksia, joihin mukaan pääseminen olisi edellyttänyt jonoon asettumista tai liikkeelle lähtemistä useita vuosia sitten. Esimerkiksi puutarhapalstat, venepaikat, Pihlajasaaren uimakopit ja talviuintiseurat toimivat jonotusperiaatteella. Myös siirtolapuutarhamökin ja -palstan tai kesämajan hankkiminen olisi kannattanut tehdä heti Helsinkiin muutettuani.
Jotta myös uusilla helsinkiläisillä olisi oikeasti mahdollisuus nauttia kaupungin tukemista iloista, niitä tulisi olla tarjolla enemmän. Virkistysalueiden käytössä pitää kuunnella käyttäjiä, mutta myös heitä, jotka eivät ole vielä onnistuneet pääsemään palveluiden käyttäjiksi. Olisiko mahdollista, että tyhjillään olevalle tontille voisi perustaa muutamaksi vuodeksi laatikkoviljelmän? Tai että talviuintia voisi päästä kokeilemaan edes muutaman kerran vuodessa?
Kehitetään Keskuspuistoa kaikille
Helsingin upea lähiluonto ja puistot tarjoavat kaikille mahdollisuuden maksuttomaan harrastamiseen ja virkistäytymiseen. Itselleni rakas paikka on Keskuspuisto, ja sen kehittäminen on yksi vaalitavoitteistani. Keskuspuisto on ympäröivien alueiden asukkaiden henkireikä ja lähimetsä. Se on ollut erityisen tärkeä virkistysalue koronapandemian aikana, kun monet muut kaupungin tilat ovat kiinni.
Keskuspuistoon mahtuvat hyvin niin kävelijät, pyörillä liikkuvat, ratsastajat kuin hiihtäjät. Eri kulkumuotoja olisi kuitenkin hyvä eriyttää toisistaan, jotta metsänpohja kuluisi vähemmän ja kaikkien olisi turvallista liikkua. Esimerkiksi maastopyöräilijöille voisi olla omia merkittyjä reittejä. Keskuspuisto kaipaa parempia viitoituksia sekä mukavia nuotio- ja grillauspaikkoja. Käyttäjiä kuuntelemalla Keskuspuistosta voitaisiin tehdä vieläkin viihtyisämpi ja kaupunkilaisia paremmin palveleva keidas.